perjantai 22. marraskuuta 2013

Hello, my name is... Part 2

Kirjoitin ennen tänne saapumistani nimiasioista täällä ja olen unohtanut kertoa että eihän sekään mennyt niinkuin oli suunniteltu.

Olin siis alunperin ajatellut itselleni kiinan kieliseksi nimeksi 泰娜 (tài-nà).

Ensimmäisenä päivänä kun olin kirjautumassa sisään asuntolaan, en tajunnut että respan täti jossain vaiheessa oli kysynyt kiinalaista nimeäni. Vasta seuraavana päivänä kun aloin katselemaan tarkemmin kaikkia papereitani huomasin yhdessä niistä tutun näköisiä merkkejä.

Tunnistin nimen papereista, koska Suomessa ollessani kiinan kielen opettajani oli ehdottanut minulle kyseisiä merkkejä nimeeni. Ensimmäinen kirjoitusmerkki oli mielestäni silloin niin monimutkainen, että ajattelin etten ikinä tule osaamaan kirjoittaa sitä joten päätin valita jonkin muun merkin.

Siinä ne samat merkit nyt töröttivät paperilla ja minusta oli kuitenkin loppujen lopuksi tullut 黛娜 (dài-nà).

Ei sillä, ei kyseessä mikään huono valinta ole! Olen kertakaikkiaan kuninkaallisessa seurassa, nimittäin prinsessa Dianan nimessä on samat merkit kuin minulla plus yksi "an" 黛安娜 (dài-an-nà).

Dai tarkoittaa indigoa, mustaa pigmenttiä mitä naiset käyttivät entisaikoina maalatakseen kulmakarvojaan.
Na meni alkuperäisen suunnitelman mukaan ja on siis vain foneettinen na jota käytetään naisten nimissä ja jolla ei ole mitään erityistä merkitystä.

No, ei kaikilla muillakaan ihan suunnitelman mukaan nimenvalinta mennyt. Luokallamme on Amerikkalainen mies nimeltään Jimmy. Kun hän saapui tänne ja joku toimistoihmisistä oli keksimässä hänelle kiinan kielistä nimeä, virkailija oli kysynyt mikä hänen sukunimensä on. Noh, Jimmy siihen vähän anteeksipyytävänä vastasi että se on tosi pitkä ja virkalijia luuli että hänen sukunimensä on Long. Nytpä hän siis on ikuisesti täällä päin maailmaa "LongJimmy" eli (long-ji-mi).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti