Peking on ihan tyhjillään. Paikallisista suuri osa on palannut kotiseuduillensa uuden vuoden viettoon ja kadut ammottavat tyhjyyttään. Myös luokkakaverini ovat palanneet koteihinsa, joten koulullakin on aavemainen tunnelma. Monet pikkukaupat ja ravintolat on suljettu ja kaupunki on hiljentynyt.
Tuntuu oudolta kun metrossa voi vähän levitellä käsiään, jopa istumapaikkoja on tarjolla. Tämä on aivan ennenkuulumatonta kaupungissa, jossa ruuhka-aikaan metrossa voi melkein nostaa molemmat jalat ilmaan tippumatta lattialle.
Näettekö? Ei ketään!! |
Minäkin pakkaan kimpsuni ja kampsuni ja lennähdän huomenna tutustumaan mitä Kiinan toisella jätillä, Shanghailla on laowaille tarjota :)
Odotan mielenkiinnolla myös sitä, miltä kuulostaa kiinan kieli Shanghaissa Pekingin murteeseen tottuneelle vai osaako korva edes erottaa vielä nyansseja. Olen tällä hetkellä sitä mieltä, että jos pystyy kommunikoimaan Pekingin takikuskien kanssa, pystyy kommunikoimaan kenen tahansa kanssa Kiinassa, sen verran paksulla aksentilla murahtelevat nämä herrat. Katsotaan yllättääkö Shanghai!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti