Kiinassa lahjojen antaminen on tarkkaa puuhaa. Ei riitä, että ostaa kivan lahjan, vaan sitä hankkiessa on kiinnitettävä erityistä huomiota myös lahjan arvoon, sen paketoimiseen ja itse lahjan antamiseen.
Lahja ei saa olla liian arvoton, mutta ei myöskään liian kallis, jottei sen vastaanottaja tunne ettei hänellä ole mahdollisuutta yhtä hienoon vastalahjaan. Yritysmaailman puolella liian arvokkaat lahjat voidaan myös tulkita lahjuksiksi.
Kiinassa varmasti yleisin lahja on punainen kirjekuori, eli rahaa sisältävä kuori, joita annetaan syntymäpäivälahjoiksi, häälahjoiksi tai vaikkapa uuden vuoden kunniaksi. Lahjoja voidaan antaa myös kiitoksena kutsusta, jostain palveluksesta tai ystävyyden osoituksena.
Voi myös olla mahdollista, että saadessasi joltain hienon lahjan, voit hetken kuluttua odottaa pieniä vihjailuja jostain palveluksesta mitä antaja korvasti kaipaisi. Lahjoilla siis rakennetaan myös guangxi:ta, eli suhteita. Tämä on tärkeä osa kiinan kulttuuria, ja vaikka se meille länsimaalaisille joskus saattaa tuntua jopa lahjonnalta, ei ilman hyvää guangxi-verkostoa Kiinassa pitkälle pötkitä. Ennemmin kuitenkin guangxi:n rakentaminen on palvelusten tekemistä puolin ja toisin, ei lahjontaa. Tästä myöhemmin enemmän kun pääsen rakentamaan omaa verkostoani.
Jos päättää ostaa lahjaksi tavaraa, täytyy ehdottomasti välttää lahjoja missä on jotain neljä kappaletta. Tämä sen vuoksi, että sana neljä (sì) kuulostaa samalta kuin sana kuolema (sǐ). Kahdeksan puolestaan on hyvän onnen luku joten sitä voi käyttää hyväkseen valitessaan lahjaa.
Lahjan paketoimisessa on hyvä käyttää punaista väriä. Punainen on hyvää onnea tuova väri Kiinassa ja yksi harvoista "turvallisista" väristä koska kiinalaiset liittävät väreihin niin paljon merkityksiä. Mustaa ja valkoista käytetään vain hautajaisissa joten niitä tulisi välttää. Kulta ja hopea puolestaan sopivat esimerkiksi häälahjoihin.
Kiinalainen yleensä vastaa lahjaan samanarvoisella lahjalla hyvin pian ja onkin syytä muistaa myös itse antaa samanarvoinen vastalahja jos tilanne menee toisinpäin. Lahjat yleensä avataan vasta myöhemmin omassa rauhassa, ei lahjan antajan läsnäollessa.
Lahjat on syytä ojentaa kohteliaasti molemmilla käsillä, samoin vastaanottaa. Kiinalainen luultavasti ensin kohteliaasti kieltäytyy lahjasta - jopa kolme kertaa - jotta ei vaikuta ahneelta.
Tämän kaiken tiedon valossa yritin miettiä millaisia lahjoja ottaisin mukaan Suomesta. Niiden pitäisi tietenkin olla kohtalaisen pieniä, kuljetusta kestäviä ja sellaisia joita voisi antaa lähes kenelle vain. En pidä turhan krääsän keräämisestä enkä siis sitä halua muillekaan antaa, joten kaiken maailman avaimenperät ja muut Suomi-tilpehöörit olivat heti eliminoitu pelistä (puhumattakaan siitä, että suurin osa niistä on luultavasti valmistettu Kiinassa...).
Päädyin aika pian ruokapuolelle ja päätin hankkia pieniä, kauniisti pakattuja suklaarasioita ja pieniä purkkeja suomalaisia hilloja. Stockmannilta löytyikin Lapponia Exotic-merkkisiä kauniita hillopurkkeja; lakkaa, mesimarjaa ja karpaloa. Niitä ja suklaarasioita voin sitten antaa joko erikseen tai yhdistettynä riippuen siitä kuinka arvokkaan lahjan haluan antaa. En ole ainakaan vielä tavannut ketään, joka ei ilahtuisi suklaasta joten uskon, että suunnitelma tulee toimimaan hyvin :) Nerokkainta tässä suunnitelmassa tietysti on se, että jos en tarvikaan niitä niin saan popsia ne omiin suihini :)
Kuvat: Pinterest
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti